Eikun poraamaan ekaa reikää vaneriin... taino enhän minä sitä porattua saa. Metalliporanterällä kun ei tehdä reikää ja eipä ole tallissa ennen tarvinnut puuta käsitellä niin oikeita teriä ei tallissa ole. Pienen kiroamisen jälkeen siirryn vaihtamaan pistoketta. Kahden tunnin kiroilun jälkeen saan sentään sen vaihdettua, joten eikun ovi kiinni ja kotio.
Tänään sitten kotoa mukaan puuteriä ja homma hoituukin ihan vaivatta. Kiinnityspisteitä tuli nyt tuplamäärä vanhaan nähden ja uusin nekin nyt sitten kaikki, eivätpähän petä. Tuon jälkeen lyötiin muutaman kymmentä popniittiä laitoihin, eivät olleet ihan täydellisesti kiinni. Toki siinä urakassa muutama poranteräkin meni poikki...
Nyt voikin sitten kääntää katseen taas kilpuriin. Tulin minä siihen jo sen tulpan katalysaattoriin laittaneeksi. Seuraavaksi voisi vaikka viimeistellä jarruputkien ja bensaletkujen suojaamista ennen kun ruvetaan lisävalojen kimppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti